Kirjoittaja Tarja Taavo 28.03.2022 0

Työhyvinvointi
 
Hyvinvointi on asia johon tähtäämme monella elämän osa-alueella; fyysisesti, psyykkisesti, vapaa-ajalla ja töissä. Viime vuosina hyvinvoinnista on ollut vaikea puhua ilman koronapandemian mainitsemista, se kun on vaikuttanut hyvinvointiimme niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Nyt viime viikkojen aikana hyvinvoinnin käsite on saanut jälleen uusia vivahteita, kun uusi kriisi järkyttää elämäämme luoden ahdistusta ja pelkoa. Silti elämämme jatkuu; käymme töissä ja meitä pyydetään jaksamaan, mutta kuka oikeastaan on vastuussa hyvinvoinnistamme? Ja miten voimme vaikuttaa työssä jaksamiseemme?

 

Työhyvinvoinnin luominen

 

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee työhyvinvoinnin kokonaisuutena, jonka muodostavat työ, sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Tätä määritelmää seuraten työnantajat luovat turvallisen, hyvin johdetun ja yhdenvertaisen työympäristön, jossa työntekijällä on mielekäs työtehtävä ja jossa työntekijän on mahdollisuus kehittää itseään ja mahdollisuus voida hyvin. 

Kun tulemme töihin, työnantaja maksaa meille korvauksen menettämästämme vapaa-ajasta, hän ostaa aikaamme ja ammattitaitoamme. Tämä tarkoittaa, että hoidamme työssämme ensisijaisesti meille nimetyt tehtävät työnantajan tarjoamissa puitteissa, mutta vastuu työhyvinvoinnista ei kuitenkaan painu ainoastaan työnantajan harteille. Voimme työssämme ja työympäristössämme vaikuttaa työssä suoriutumiseen paranemiseen ylläpitämällä ammattitaitoamme ja viihtyvyyteen olemalla ystävällisiä muille. Työnantaja siis mahdollistaa alaisilleen työhyvinvoinnin, mutta me olemme keskiössä sen toteutumisessa itsemme ja muiden kohdalla.

 

Työhyvinvoinnin ylläpito

 

Työhyvinvointi on tiukasti kytköksissä omaan hyvinvointiimme, jos voimme töissä huonosti, voimme luultavasti huonosti myös töiden ulkopuolella. Tämä tuntuu olevan monelle hyvin selvää, harvoin kuitenkaan käännetään tilannetta toisin päin ja mietitään minkälainen vaikutus omalla hyvinvoinnillamme on työhyvinvointiimme. 

Käytämme työssäoloon noin 40 tuntia eli 24 prosenttia viikostamme, jolloin jäljelle jää 128 tuntia pitää huolta itsestämme. Tästä ajasta meille ei makseta korvausta, eikä kukaan ole ohjaamassa meitä tekemään tiettyjä asioita. Ehkä juuri tästäkin syystä laiminlyömme hyvinvointiamme vapaa-ajallamme ja päädymme syyttämään työtämme pahoinvoinnistamme. Työelämän ja yksityiselämän hyvinvointi on tasapainoilua, joista kumpikin vaikuttaa toiseen, miten siis onnistumme siinä? 

Voimme kysyä itseltämme seuraavia asioita: Nukummeko riittävästi, palaudummeko yöunillamme päivän rasitteista? Liikummeko vähintään suositusten verran? Mitä syömme? Syömmekö roskaruokaa vai saammeko riittävästi ravintoa monipuolisista aterioista? Onko meillä harrastuksia, jotka pitävät mielemme virkeänä vapaa-ajalla vai makaammeko sohvalla televisiota tollottaen iltamme? Miten käsittelemme yksityiselämämme tapahtumia? Käymmekö terapiassa, juttelemmeko läheistemme kanssa, vai hukutammeko tunteemme pulloon? Kaikki nämä ovat vaikuttamassa hyvinvointiimme niin vapaa-ajalla kuin työssä. 

 

Oman hyvinvoinnin vaikutus työympäristöön

 

Kuten lentokoneen turvallisuusohjeistuksessa sanotaan, laita ensin happinaamari itsellesi ja vasta sitten auta muita. Tämä pätee myös työhyvinvointiin; jos me voimme huonosti, emme pysty auttamaan muita ja kun me voimme hyvin näkyy vaikutukset pitkälle työpaikalla. Kun voimme hyvin, tulemme virkeänä töihin ja hoidamme oman tonttimme muita häiritsemättä, motivoituneena ja hyvällä mielellä, on muiden mukava tehdä samoin jolloin yhteinen työhyvinvointi paranee. Voisimmeko siis sopia, että jatkossa hoidamme henkilökohtaiset asiamme vapaa-ajalla ja annamme kaikille mahdollisuuden voida hyvin töissä?

Jaa artikkeli