Kirjoittaja Tarja Taavo 03.02.2022 0

Jatkuva kasvu työelämätaitojen keskiössä

Olipa kyseessä sitten peruskoulu, toisen asteen koulutus, alempi- tai ylempi korkeakoulutus, saamme käteemme todistuksen, tutkinnon, joka on merkki kerrytetystä tiedosta, osaamisesta, mahdollisesti todistus ammatista. Olemme kuitenkin jatkuvasti oppivia, kasvavia sekä muuttuvia yksilöitä ja maailma ympärillämme on jatkuvassa muutoksessa, välillä jopa nopeammin kuin toivomme. 

Meidän on sopeuduttava muutoksiin ja meiltä tullaan jatkuvasti vaatimaan uuden hyväksymistä, oppimista. Vaikka valinta kasvaa ja kehittyä on jokaisen oma, oletamme – ihan syystäkin – kollegoiltamme, alaisiltamme ja esihenkilöiltämme tiettyjä käytöstapoja, sillä työelämässä ei pelaa samat säännöt kuin esimerkiksi perheessä, parisuhteessa tai avioliitossa. Erityisen tärkeäksi aihe muodostuu aloilla, jossa toimitaan aktiivisesti ihmisten kanssa, kuten sosiaali- ja terveysalalla.

 

Tutkintotodistuksesta ihmissuhdetaito-osaajaksi

Kun astelemme työelämään tulemme kohtaamaan asioita, joihin kouluttautuessamme emme ole saaneet selkeitä ohjeita emmekä valmiita ratkaisuja. Tätä kutsutaan työkokemuksen kerryttämiseksi. Kokemuksen kerryttämistä tapahtuu monella tavalla; pääsemme ratkaisemaan uudenlaisia ongelmia sekä kokeilemaan oppimaamme käytännössä.

Työelämässä tulemme kerryttämään myös sosiaalista kokemusta. Osa taidoista on opittu jo päiväkodissa ja peruskoulussa; kuinka ilmaisemme tunteitamme tai kuinka puhumme toisille ja toisista. Näitä taitoja sovellamme työelämään, mutta joudumme harjoittelemaan myös uutta, kuten tulkitsemaan omaa tapaamme tehdä töitä ja asenteemme vaikutuksia työympäristöön. 

Jos oletamme olevamme valmiita astuessamme työtehtävään, astumme pahasti harhaan. Päädymme kieltäytymään kehityksestä, kiellämme tekemämme virheemme ja päädymme takertumaan huonoihin toimintamalleihin sokeasti, sillä uskomme niiden olevan ainoa oikea tapa toimia. Kokemus kertyy juuri niiden tapahtumien kautta, jolloin saamme toiminnastamme palautetta, olipa palaute sitten negatiivista tai positiivista. Kun saamme palautteen toiminnastamme, on se merkki siitä, että jotain on tehty, joko oikein tai väärin – ja tämän kautta, jos sen vain itse sallimme, voimme lähteä kehittämään toimintaamme. 

 

Alaistaidot, esihenkilötaidot vs. työelämätaidot

Esihenkilötaidoilla tarkoitetaan lyhyesti taitoa ymmärtää johtamisen perustehtävä ja näin ohjata työntekijöitä. Alaistaidoilla puolestaan tarkoitetaan työntekijöiden taitoa ymmärtää työnantajaorganisaation tavoitteita, tuntea oman työn perustehtävä, sen merkitys ja kykyä tulkita omaa työntekoa, hyvää asennetta työntekoa kohtaan ja vastuun ottamista omasta työstä ja käytöksestä. 

Tässä kehitysprosessissa esihenkilöt ovat auttamatta kovan paineen alla; heiltä odotetaan työnjohtamisen lisäksi työympäristön ihmissuhteiden johtamista ja työntekijöiden välisten konfliktien jatkuvaa selvittämistä. Henkisesti jo valmiiksi kuormittavien tehtävien lisäksi usein osoittava sormi kääntyy esihenkilöön, kun kyse on työilmapiirin ongelmista ja esihenkilöiden toimintatapoja arvioidaan jopa kolmen kuukauden välein, jotta esihenkilö voisi maagisesti ratkaista kaikki työpaikan ongelmat. 

Parhaassa tapauksessa kuitenkin työntekijä valitsee omien työelämätaitojensa kehittämisen, jolloin esihenkilön tulee myös ymmärtää alaisen tarpeita. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että esihenkilö olisi pitämässä alaisen kädestä kiinni kehittymisen ja oppimisen jokaisessa vaiheessa. Kuten hyviin esihenkilötaitoihin kuuluu, esihenkilö ottaa rooliin ohjata alaisen tekemistä suuntaan, joka mahdollistaa kehityksen ja hyvien työelämätaitojen oppimisen. Esihenkilö ikään kuin luo puitteet työelämätaitojen ja alaistaitojen kehittämiselle, mutta jää työntekijän vastuulle päättää haluaako hän kehittyä. 

Aiheesta puhuttaessa, on otettava huomioon, että myös esihenkilö on inhimillinen, ihan tavallinen ihminen, joka voi tehdä virheitä eikä aina voi olla valmis tai kokenut kaikkeen, mitä hän eteensä saa. Ja aivan samoin kuin työntekijälle, tulee esihenkilöllekin pystyä luomaan puitteet, jossa hänelle annetaan mahdollisuus kehittyä, antaa mahdollisuus kehittää omia taitojaan ja kerryttää kokemusta, työelämätaitoja. 

 

Yhdessä kohti hyvää työyhteisöä

Kun ymmärrämme, että työelämätaitojen kehittäminen vaatii aikaa ja on elinikäinen prosessi, olemme askeleen lähempänä hyvin toimivaa ja positiivista työympäristöä. Työelämätaidot ovat koko organisaation toiminnan keskiössä ja kaikkien meidän vastuulla, olipa kyseessä sitten johtoportaan tai vastavalmistuneen ensimmäiset työtehtävät. Ehkäpä kolmen kuukauden välein tehtävän esihenkilötoiminnan arvioinnin sijaan, voisimme tulevaisuudessa keskittyä kehityskeskusteluihin, jossa voisimme avoimesti keskustella kuinka voimme yhdessä lähteä kehittämään koko organisaation työelämätaitoja.

Jaa artikkeli