Työyhteisötkö hiekkalaatikoita tänä päivänä, no ei kait sentään

No niin on, todella epämääräistä työ ja sen merkityksellisyys tänä päivänä. Joskus ainakin tuntuu työnohjaajana, että työn tekemisen tapa ja työyhteisön ilmapiiri,  on ainakin henkeä uhkaava. Yt neuvottelut ovat yhä vain suuremman ja suuremman osan ihmisen arjessa läsnä enemmän kuin kaurapuuro aamun aloituksessa. Itse olen pöyristyneenä kuunnellut ihmisten puheita työpaikkojen ilmapiireistä ja tavoista toimia. Itse kun olen saanut omissa työpaikoissa olla melkoisissa lintukodeissa, enkä ole moista käyttäytymistä kohdannut.

Työkaveria loukkaava puhetapa, selän takana puhuminen, työkaverin vähättely työntekemisen tavasta ja usein mennään jo astetta syvemmälle eli persoonaan. Usein katse näitten työpaikkojen kohdalla kääntyy organisaation toimintakulttuuriin ja johtamiseen.

Johtajatkin jää usein yksin

Esimiehet kyllä oppivat varmaan johtamaan, kun johtajien erikoisammattitutkinnon opetussuunnitelmaa selailee, johtaminen sana löytyy jokaisesta osiosta. Selaillessani omia täydennyskoulutuksia ja niiden kokonaisuuksia en löytänyt yhtään täydennyskoulutusta tai tutkintoa missä olisi niin suuri painotus yhdellä sanalla. Iloitsin kuitenkin muutaman oppilaitoksen JET opetuksen sisällöstä ja siitä että  ainakin 1 päivän sisältönä oli itsensä johtaminen ja itsetuntemus sekä 1 päivän aiheena  vuorovaikutustaidot.  Pikkuisen kyllä kaipaisin enemmän esimiehille työkaluja itsensä johtamiseen, itsetuntemukseen ja vuorovaikutustaitoihin. Ei varmaan ole suuri ihme että moni johtaja työyhteisön ongelmien kasaantuessa ottaakin käyttöön sanan johtaminen jos työkaluja ei ole. Sanonta ”jos ainoa työkalusi on vasara, tuppaavat kaikki ongelmat näyttämään nauloilta”  pitää valitettavan usein paikkansa työyhteisöissä.  Usein johtajat myös jäävät yksin henkilöstön ja ylemmän johdon välisissä ristiriidoissa, eivätkä kaikki uskalla hakea apua omalle ololleen, peläten näyttää omaa osaamattomuuttaan.

Mutta kuinka paljon  eri tason esimiehillä on takataskussa johtamisen lisäksi  ihmissuhdetaitoja, vuorovaikutustaitoja työntekijän kohtaamisessa ja heidän kuuluksi tulemisessa. Entä oppivatko hakemaan tukea omalle esimiestyölle jos negatiivista palautetta työntekijöiltä tulee päivittäin. Ei varmaankaan ne joitten perus- tai ammattiopintoihin ei ole kuulunut edellä mainittuja sisältöjä.

Miten on johdon tietoisuus työnohjauksesta jos ei työskentele sos-ja terveysalalla?

Hämmästelen myös suuresti saamaani tietoa koulutuksen sisällöstä ja siitä että koulutuksessa ei saa edes tietoa mitä työnohjaus on? On aina vaarallista pyöritellä yksin oman pään sisällä asioita, vaarallista on myös luoda strategioita lähipiirin kanssa. Silloin usein näkökulmat kapeutuvat. Työnohjaus on mielestäni juuri se keino missä työntekemisen tapaa ja työn herättämiä tunteita voidaan tarkastella organisaation sisällä ulkopuolisen näkökulman kautta. Tämän päivän työnohjaajakoulutus on uudistunut ja monipuolistunut, varmaan jokainen työyhteisö voi löytää itselleen ja omiin tarpeisiin sopivan työnohjaajan.

Plaston keltaiset ja siniset ämpärit ja lapiot osana työyhteisöjen toimintakulttuuria

Kuulessani ystäväpiirissä ja lukiessani yleistä keskustelua eri alojen työkulttuurista . En voi olla vertaamatta monia tämän päivän työpaikkoja hiekkalaatikoksi, työpaikoilta vain puuttuvat ne keltaiset ja siniset Plaston lapiot ja ämpärit mitä päiväkotien ulkovälinevarastot on pullollaan. ”Suu kiinni”, ” vituttaa tuota sinunkin naamaa kattoa joka päivä” jne. Mitä tekee työyhteisö, entä esimies, no sanoo ” sillä on huono päivä”.  Mikä ihmeen huono päivä, sanon minä! Onko jonkun työsopimuksessa ollut kohta ” meillä saa sitten olla huonoja päivä töissä ja sitä ei oteta jos silloin huonona päivänä suustasi pääsee mitä sattuuja haukkuu työkaverin pystyyn”.

YT neuvottelut työpaikoilla ovat tuoneet monta ilmiötä työyhteisöihin, on oman tontin rakentajia, juoruilua ja mieletöntä työn tekemistä, usein 24/7. Silloin hiekkalaatikolla lentää märkä hiekka toisten silmille, keinoja ei kaihdeta.Heikoimassa asemassa on ne ei narsistiset ja hyvät ihmissuhdetaitojen osaajat, he ovat hiekkalaatikon keskellä missä hiekkaa lentää silmille ja vaatteisiin. Eikä ihmisoikeuden julistuksen toisesta artiklasta ole tietoakaan kun hiekka lentää.( Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä ).

Työpaikan menettämisen pelossa löytyy meistä kaikista outoja piilossa olevia piirteitä, niitä voi kutsua myös selvitymiskeinoiksi. Oman tontin rakentajat alkavat korostaa oman tekemisen merkityksellisyyttä ja erinomaisuuttaan, työkaverista aletaan puhua pahaa, aletaan kytätä toisten töitä, töihin tulo ja lähtöaikoja sekä kahvitaukojen pituuksia. Kaikista raportoidaan vähintäänkin parhaalle työkaverille ja loppu viimein esimiehelle. Osa alkaa kaikessa hiljaisuudessa tehdä töitä 24/ 7 osoittaakseen sen erinomaisuuden mitä kuvittelee ylemmän johdon huomaavan. VAROITUS, näin ei vain käy, lähteä saa se vähän töitä tekevä tai paljon. Työlle omistautuva ja tunnollinen ei saa takuita työn jatkumisesta tällä jaolla.Pahoinvointi sen kun lisääntyy ja ongelmat alkavat helposti kasaantua, ihmissuhteet kärsivät ja parisuhde rakoilee jos työ on saanut liikaa sijaa omassa elämässä. Tässä jaossa kaikki saavat osansa, ja jälkiä varmaan paikataan pitkään jos ei ole osannut suojata itseään.

Äiti Ammalle on kysyntää

Onneksi suurin osa kuitenkin valitsee elämän työajan ulkopuolella, pitää huolta itsestään, läheisistään ja alkaa tutkailla omaa sisintään ja sieltä kumpuavia uusia mahdollisuuksia tai osaa hakeutua työterveyshuoltoon jos huomaa heräävänsä klo. 3 yöllä tai ei saa nukuttua ollenkaan. Yhtä kaikille on turvattomuus ja sen lisääntyminen.

Lähiesimiehet joutuvat usein kovimman paineen alle, ja erityisesti he jotka ovat usein myös nousseet työyhteisön sisältä johtotehtäviin. Ei varmaankaan tunnu hyvältä antaa tietoa työsuhteen päättymisestä entiselle työkaverille. Ja  usein he vain noudattavat organisaation ja ylemmän johdon yleistä linjaa ja iltaisin käyvät samalla sivustolla www.mol.fi. kuin alaiset.Tähän kun vielä lisätään ympärillä olevan maailman tuottama turvattomuus, ei ole ihme että äiti Amman joukkoon liittyy enemmän ja enemmän seuraajia, tai vaihtoehtoiset hoitomuodot elävät kultakauttaan asiakasmäärien kasvaessa.

Näistäkin ilmiöistä minulla nousee huolia, huoli siitä että ihmiset kadottavat sen viisauden mitä heillä itsellään on ja lähtevät seuraamaan eri alojen guruja. Jos vain malttaisimme pysähtyä kuuntelemaan omaa sisintä ja samalla oltaisiin valmiita myös tutkailemaan niitä oppeja mitä  meille kaikille tulee vastaan arjessa. Kasvaminen omaksi itsekseen mahdollistuisi ilman että kaikki rahat menisi ulkopuolisten taskuihin ja siitähän seuraa se, että pitää tehdä enemmän ja enemmän töitä jotta on varaa maksaa eri hoitoja ja kursseja.

Eikä aina ja aina vain uudestaan ja uudestaan tarvitsisi lähteä hakemaan sitä hyvää olo toisen esiliinan taskusta. Enkä tarkoita tällä sitä että yksin pitäisi pärjätä tai ei saisi käydä Rosen terapiassa, TRE kursseilla tai hieronnassa jne. Saa kyllä, itsekin pidän omasta itsestäni huolta käymällä säännöllisesti erilaisissa rentoutushoidoissa, fysioterapiassa ja omassa työnohjauksessa. Mutta suurimman työn teen itseni kanssa ja sanonta ” kasvamme sosiaalisissa suhteissa” on loista lause.

Yhteenveto

Yhteenvetona voisinkin sanoa että nämä tämän päivän työyhteisön tilanteet jos mitkä tarvitsevat ulkopuolista apua.

-Työyhteisön sisälle rakennettuja toimintamalleja missä mahdollistuu avoin puhe, ja erityisesti puhe mukavuusalueen ulkopuolella. Kiireestä huolimatta on hyvä välillä istahtaa ja arvioida työn tekemisen tapaa. Mitä kiireempi on sitä suurempi syy on istahtaa alas ja pysähtyä.

-Toimivaa työnohjaus kulttuuria talon sisällä kaikilla tasoilla työntekijät ja esimiehet yksilö ja ryhmätyönohjauksia.

-Toimivaa työterveyshuoltoa ja sen tuomia mahdollisuuksia mm. työterveyspsykologin palvelut.

– Irtisanottujen työntekijöiden ns. jatkohoito mikä voi olla  vapaavalintainen jokaisen työntekijän kohdalla. Jatkohoito voi olla terapeuttinen tai työnohjauksellinen, kuitenkin sellainen foorumi mikä mahdollistaa ns. surutyön tekemisen työpaikan menetyksen jälkeen ja uudelleen suuntautumisen.

Sokrateen kolmoissuodatin

Hyvä ystäväni myös taannoin muistutti minua Sokrateen kolmoissuodattamisesta, minkä itse ainakin olin jo unohtanut.

Ennen kuin aloitat juoruilun, mieti onko kertomuksesi varmasti

1. Totta
2. Hyvyyttä edistävää
3. Hyödyllistä kuulijalleen

Jos sanomasi täyttää 1-3 kohtaa oheisesta listasta, kannattaa se mahdollisesti kertoa muillekin, jos vastaavasti tarinasi ei täytä yhtään kohtaa oheisesta listasta, on se varmaan syytä pitää itsellään ja osana oman mielen syvyyksiä.

Älä saa kohtausta

Lopuksi toivoisin että älä saa kohtausta kun olet lukenut vuodatukseni, vaan ole valmis tutkimaan omaa tapaasi tehdä työtä, olitpa sitten esimies, työntekijä, kouluttaja, koulutuksen suunnittelija, vaihtoehtohoitaja tai vain ihminen joka jostain syystä päädyit lukemaan tekstini.

”Kaikki lähtee lapsuudesta ja kiintymyssuhteesta, sitä voi aina syyttä kaikesta ”, sanoi taannoin eräs luennoitsija. Jos haluaisit tutustua tämän teoria kautta tapaasi toimia, suosittelen tunne lukkosi testiä, mikä löytyy sivustolta www.tunnelukkosi.fi. Tästä voi lähteä mielenkiintoiselle matkalle itse kukanenkin.

Ps. Toivoisin kuitenkin JET koulutuksista jatkossa lukevani teesin minkä löysin Talenttian sivuilta

Johtaminen sijaitsee ihmisten välisissä suhteissa. Johtaminen ei ole henkilön ominaisuus, vaan työyhteisön jäsenten vuorovaikutuksen tulos. Oltaisiinko vaikka ensalkuun ihmisiä toisillemme työpaikoillakin jos kotona on jo opittu olemaa