Työrauha

Työelämän muutokset

Viime vuosina monen työelämä on järkkynyt; osa on joutunut lomautetuksi, jotkut ovat siirtyneet etätöihin, toiset ovat palanneet työpaikalleen ja niin monet eivät ole saaneet etätyötä vaihtoehdoksi ollenkaan, jolloin epävarmuus omasta ja muiden turvallisuudesta on jatkuvasti läsnä. Kaikkia meitä yhdistää stressi siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Jatkuva epävarmuus heijastuu herkästi työpaikalle ja työntekoon madaltaen stressinsietokykyä sekä suoriutumista töissä. Kun kaiken tämän päälle lisätään työpaikan arjen jatkuvat keskeytykset, kaaos on taattu.

Työelämän muutoksien luoma stressi, hektisyys ja jatkuvat keskeytykset eivät ole haaste ainoastaan työntekijöille. Esihenkilön tehtäviin kuuluessa työntekijöiden auttaminen, heidän toiminnan ohjaaminen ja projektien johtaminen, keskeytykset ovat väistämättömiä. Esihenkilö pyrkii tekemään parhaansa tämän tontin osuuden hoitamiseksi, sallien häiriöt ja höpötykset, mutta millä hinnalla, kun esihenkilön tehtävät eivät rajoitu ainoastaan muiden auttamiseen?


Keskeytysten vaikutus työkykyyn

Keskeytyksillä on tutkitusti keskittymistä madaltava vaikutus työkykyyn; ihminen alkaa unohdella asioita, jonka vaikutuksesta luonnollisesti stressitasot nousevat, palautuminen hidastuu, unen laatu huononee ja aamulla on väsynyt uuteen päivään, jolloin kierre alkaa alusta, mutta sietokyky keskeytyksille on entistä alhaisempi. Pahimmillaan tällainen jatkuvien keskeytysten ja pimputuksien kuormitus voi luoda ADT:tä eli itseaiheutettua keskittymishäiriötä.


Työrauha vaatii yhteisiä pelisääntöjä

Jotta jokainen työyhteisön jäsen saisi mahdollisuuden harjoittaa omaa ammattitaitoaan parhaansa mukaan, vaatii työkulttuuri kehittämistä. Työyhteisön pelisääntöjen tulee olla selviä siten, että kaikki saavat mahdollisuuden työrauhaan. Ovatko kuulokkeet korvissa työskentely taikka suljettu ovi merkki keskittymisestä, pyyntö työrauhaan? Kuitenkin liian useasti niin työntekijät kuin esihenkilötkin kokevat, että näitä sanomattomia työyhteisön pelisääntöjä rikotaan. Minä ajattelusta tulee luopua. Jatkuvat keskeytykset usein häiritsevät, kun ne osuvat omalle kohdalle, mutta unohdamme yhä useammin, että mekin keskeytämme toisen työn kysymyksillämme ja vaatimuksillamme. Arvostamalla toinen toistemme työaikaa ja -rauhaa saamme työyhteisöstä parhaat puolet irti, työskentelimme me sitten paikan päällä tai etänä.  Näin jaksaa esihenkilö olla avuksi työntekijälleen ja työntekijä esihenkilölleen.


Työrauhan julistus

Kuten Marja-Liisa Manka kirjassaan Työrauhan julistus niin osuvasti kajautti “Julistettakoon täten yleinen työrauha työpaikoille ja kehotettakoon kaikkia tätä rauhaa asiaankuuluvalla hartaudella kunnioittamaan” haluamme mekin toivottaa rauhallisen joulun lisäksi rauhallista työtä.


Jaa kirjoitus

Tarja Taavo

Hei, olen Tarja, sosiaalialan ammattilainen ja työnohjaaja. Tarjoan tukea erilaisiin työ- ja elämäntilanteisiin ja niiden kohtaamiseen. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK) ja moniammatillinen työnohjaaja. Käytän 30-vuotisen työuran aikana kertynyttä kokemusta ja työkaluja kokonaisvaltaiseen ihmisen kohtaamiseen. Kanssani voit keskustella, nauraa, rentoutua, hengitellä tai olla vaan. Työnohjaajana olen toiminut vuodesta 2006 alkaen, pääasiallisesti sosiaali, – terveys, ja opetusalalla niin yksilö, kuin ryhmätyönohjaajana.