Työelämätaidot

Merkityksellinen esimies

Esimiehellä on paljon valtaa päättää se suunta mihin työtä ja  työyhteisöä viedään. Työterveyslaitos uutisoi eilen, kuinka merkityksellinen esimies on perhemyönteisen toimintakulttuurin luojana. Totta minunkin mielestä, taitava esimies huomioi työntekijöiden elämäntilanteet ja tulee vastaan esim. työtehtävien tuunaamisessa, tai lyhennetyllä työajalla. Nämä ratkaisut saavat usein työntekijän olemaan myös lojaali työnantajalle siinäkin tilanteessa, kun työnantaja toivoo jotain väliaikaista ratkaisua työntekijältä suhteessa työntekemiseen.

Esimies vastaa myös työntekijöiden työhyvinvoinnista ja määrärahoista, miten ne käytetään työyhteisössä. Panostetaanko täydennyskoulutukseen, työnohjaukseen vai lähdetäänkö Leville kerran vuodessa ruska-aikaan pysyen vain mukavuusalueella. Paljon on valtaa ja vastuuta esimiehellä, vai onko sittenkään esimies kaikesta työhyvinvoinnista ja työn sujumisesta vastuussa?

Esimiehen asemaa ja mahdollisuuksia korostetaan nykyisin melko paljon. Hyvä johtaminen on sujuvan työntekemisen kannalta tärkeää.  Mutta jokaisella työntekijällä on myös ammatti-ihmisenä vastuu omasta tontistaan, eli siitä että hän hoitaa työnsä ja osaamisalueensa mahdollisimman hyvin. Ja tekee sitä työtehtävää mihin on palkattu, myös työn perustehtäväksi kutsuttu.

Työnohjaus osana esimiestaitojen kehittymistä

Esimiestaidot ovat tärkeitä.  Jollakin niitä on enemmän kuin toisella. Toiset syntyvät johtajiksi ja toiset kasvavat johtajuuteen, huolimatta siitä kumman suunnan johtaja on, niin aina tulee kyetä kyseenalaistamaan omia taitoja ja kehittämään niitä. Useat esimiehet ovatkin jo löytäneet työnohjauksen, missä esimiehellä on mahdollisuus purkaa työhön liittyviä tunteita ammatillisesti. Työnohjauksessa mahdollistuu myös työskentely oman persoonan kanssa, mikä parantaa työn laatua. Itsensä johtaminen on yksi tärkeimmistä esimiestaidoista. Mutta on myös niitä esimiehiä jotka eivät koe tarpeelliseksi tutkailla omaa tapaa toimia esimiehenä. Nämä esimiehet ovat kyllä mielestäni niitä vaarallisia johtajia, joille oman pään sisäiset tuotokset alkavat yksinomaan olla niitä ainoita totuuksia.

Esimiehen tulee olla myös hallita hyvät vuorovaikutustaidot, mikäli ei halua olla muuta, kuin kahvipöydän haukutuin henkilö. Duunitohtorin mielestä avainsanoja johtajuudessa on avarakatseisuus, myötätunto ja vastuunkanto, näistä on hyvä johtaja tehty. Mutta mitä on alaistaidot työntekijöillä?

Alaistaidot osana johtamista

Tärkeää on myös puhua alaistaidoista, mitkä Leila Keski-luopa otti esille jo 2000 luvun alussa.  Nyt puhe niistä on jotenkin kadonnut. Alaistaidot eivät tarkoita alamaisuutta sanoo Keski-Luopa ja työyhteisössä on vähintään kaksi osapuolta esimiehet ja alaiset. Toista ei voi olla ilman toista, vasta näistä kahdesta muodostuu kokonaisuus. Kaikesta ei voi esimiestä syyttää minunkaan mielestä.

Harvassa työpaikassa on nykyään varaa jäädä vain esimiehen pätevyyden varaan, tai ei ainakaan pitäisi jäädä. On paljon asiantuntijaorganisaatioita missä esimies ei välttämättä hallitse alaistensa työn sisältöä. Silloin on tärkeää, että jokainen työntekijä on se oman työnsä esimies.

Esimiestä voi myös verrata kapteeniin, mutta ei kapteeni yksin laivaakaan liikuta. Siksi työyhteisöissä on tärkeää, että esimies osaa kuunnella työyhteisön eri jäsenten näkemyksiä oman näkemyksen lisäksi. Harmi, että tämä kuuleminen ei mahdollistu monellakaan työpaikalla tänä päivänä, kun resurssit on monessa organisaatiossa vedetty minimiin. Ihailen suuresti Tornionjokilaakson ruotsalaisten tapaa käydä keskustelua, diskuteeraamalla. Ei ne päätökset heille niin tärkeitä ole, kunhan vain jää aikaa keskustella, kysellä kuulumisia ja fiikata samalla.

Voitas kyllä ottaa tänne Suomenkin palavereihin tätä käytäntöä, niin pysyttäs paremmin väleissä työkavereiden ja esimiehenkin kanssa. Jokainen tulisi kuulluksi ja eri näkökulmat asiaan kuin asiaan voisivat saada lopullisesta päätöksestä toimivamman. Työyhteisön hyvän hengen luomisessa on tärkeää, että on niitä kohtia työpäivässä, missä voi vain diskuteerata työkaverin kanssa muustakin kuin työstä.  Näin ne alaistaidotkin pääsisi kehittymään.

Työyhteisön hyvinvointi on kaikkien vastuulla

Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää huolehtimaan paitsi omasta, myös muiden työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Työturvallisuus ei ole vain sitä, että työpöydän säädöt on fysioterapeutti käynyt säätämässä, ensiapukaapin paikka on kaikkien tiedossa ja EA 1 on voimassa. Työturvallisuus pitää myös sisällään henkisen hyvinvoinnin.

Silloin kun on kysymys kaikkien työyhteisöjen jäsenten eli esimiesten ja alaisten henkisestä hyvinvoinnista, ei siihen auta pelkästään se, että ilmastointi on kunnossa, vaikka puhdas sisäilma onkin tärkeää.

Työyhteisöjen tutkimuksissa, jossa on selvitetty työntekijöiden hyvinvointia, on noussut esille ne yksiköt, missä hyvinvointia oli erityisen paljon, oli myös paljon yhteisöllisyyttä. Näissä työyhteisöissä myös työntekijät suhtautuivat vastuullisesti omiin tehtäviinsä, huolehtivat oman perustehtävän toteutumisesta ja rakensivat yhteisöllisyyttä, sekä tekivät yhteistyötä esimiehen kanssa ja antoivat työtovereilleen tukea. Hyvinvoivissa työyhteisöissä esimiehen toimintaan suhtaudutaan armeliaasti: hänen odotetaan huolehtivan tehtävistään, mutta ymmärretään samalla, että ihminen esimieskin on.

Hyvät käytöstavat kuuluvat myös työyhteisöihin

Tavat ja tottumukset syntyvät jo meihin varhaislapsuudessa. Miten minua kohdeltiin lapsuudenperheessä, miten isä kohteli äitiä tai äiti isää, elinkö perheen ainokaisena vai sisarusparvessa? Puhuttiinko kotona pahaa muista ihmisistä?

Oletko kenties se lapsuudenperheen esikoinen, joka on tottunut kantamaan vastuuta ja huolehtimaan pikkusisaruksista. Hmm jos et tiedosta tätä piirrettä, voit olla työpaikallasi se joka ei luota pomoon ja olet aina korjailemassa kahvihuoneen tiskikoneessa kuppeja, mitkä on sinne väärin laitettu.  Tai oletko se perheen kuopus ja olet tottunut siihen, että lapsuudenkodissa joku muu teki puolestasi. Samoin tämä puoli voi näkyä työpaikalla. Sinä voit olla se, joka aina jättää kahvikupin kahvihuoneen pöydälle.  Entä opitko perheessä, että vaikeista asioista ei puhuta ja naapureista puhuttiin pahaa selän takana. Väitänpä, että et myöskään  työpaikalla ole se, joka rohkeasti ja rakentavasti ottaa esille epäkohtia suoraan  kasvotusten. Oletko kenties se joka palavereissa istuu hiljaa, mutta tupakkapaikalla palaverin jälkeen sinulla on paljon mielipiteitä.

Tutustu itseesi ja niihin mielen vinttikomeroihin

Tunne itsesi; avainsanalla taitaa löytyä useampi kuin yksi teos kirjastosta ja tämän päivän kirjojen myyntilistojen kärjessä on kirjat, jotka käsittelevät itsetuntemusta ja läsnäoloa. Läsnäolon tarkoitus on juurikin itseensä tutustuminen.

Eräs vuorovaikutuskouluttaja vertasi mieltämme omakotitaloon. Mielellämme oleilemme mielenkin tasolla olohuoneessa ja makuhuoneessa, missä viihdytään, levätään ja nautitaan. Mutta miten on keittiön laita? Keittiössä usein joutuu tekemään melko paljon töitä ja entä se vinttikomero, onko sinne säilötty ne mukavuusalueen ulkopuolella olevat asiat, mitkä olisi pitänyt ottaa puheeksi. Uskonpa kyllä, että ne ihmiset, jotka ovat vähän enemmän tutkineet niitä oman mielen vinttikomeroita, pärjäävät työelämässä paremmin ja voivat hyvin.

Silloin kun uskallamme alkaa tiedostaa lapsuuden perheen mallit osana omaa käyttäytymistä aikuisuudessa työroolissakin, niin pitkällä ollaan työelämänkin taidoissa esimiehenä, alaisena ja työkaverina.

Aloittelevan esimiehen toteamus

Ystäväni siirtyi esimiestyöhön muutama kuukausi sitten. Tapasin hänet viime viikolla ja kyselin kuulumisia. ”Mikä asia oli yllätyksellinen esimieheksi siirtymisessä”? ”No se, että ihan kun olisi nuorisotalolla töissä! Joskus jopa tuntuu, että olisin lastentarhanopettajana päiväkodissa, mutta kaikki työntekijät ovat kyllä ihan täysi-ikäisiä”. 

Niinpä, silloin helposti taannumme alemmalle kehitystasolle, kun ei ole ne vinttikomerot putsattuna, tai edes aukaistuna. Enpä muistanut kysyä, miten ystävääni alaisten tavat toimia olivat vaikuttaneet, häneen. Oliko hän vienyt työyhteisön jäsenet kehittämispäivää viettämään Hop Loppiin vai Ranuan eläinpuistoon, vai oliko hän ottanut esimiesroolin lisäksi vanhemman roolin kasvattajan